Pakkaamista

Miten voi kestää kolme päivää että saa pakattua lapsiperheen tavarat 5 päivän reissulle? Ehkä koska kiinnostus pakkaamiseen on nolla! Pääosa vaatteista on kuitenkin jo pakattu, enään ulkovaatteet ja kengät ja sit kaikki pikkujutut hammasharjat, vitamiinit ym sellaset. Lisäks kammottaa istua autossa 4 tuntia, mutta päämäärä on kovin odotettu. Lähdetään koko perheen voimin sydänlapsi perheiden sopeutumisvalmennuskurssille. Ihan mahtava paikka, vaikka onkin kurssi ja kelloaikoja mistä pitää kiinni niin jollain tavalla mieli lepää siellä. Lapset saavat leikkiä muiden lasten kaa ja me saadaan keskustella aikuisten kanssa. Mikä on mulle harvinaista herkkua, varsinkin rauhassa keskusteleminen ilman jaloissa pyöriviä lapsia. :D
Matkaan pitää lähteä 4:30 ettei tarvii stressata ja on aikaa pysähtyäkin. Toivon mukaan pojat tällä kertaa malttais nukkua autossa, kesällä eivät nukahtaneet mutta toki oli valoisaakin, nyt on pilkkopimeetä jten ehkä nukkuminen onnistuu paremmin.

Miten itse voin. Huonosti. Oksettaa vähän väliä ja muutenkin huono olo, ei ihme kun kaksi masussa ahkerasti myllertää :) mutta tunnen olevani todella onnekas vaikka onkin rankkaa. Välillä mietin että miten rakkautta tulee riittämään näille kahdelle vielä kun T sai "ylipaljon" kun luulin että hän olisi viimeinen. Mutta sitten mieheni saa mut kiinni siitä kun seison hymy naamassa ja silittelen mahaa omissa ajatuksissa, ja minä taas katson miehen kostuneita silmiä ja leveetä hymyä kun hän juttelee vauvoille tiedän että rakkautta kyllä löytyy.  Olen lisäksi tajunnut että rakastan lapsiani yhtä paljon, minulla ja T:llä on vain erityinen side koska hän on ollut niin "mamis" alusta asti. Jännittää miten hän hyväksyy asian että tulee kaksi lisää.

Eilen kuvattu kun oli 26 viikkoha täynnä

No, kai sitä on nyt pakko alkaa pakkaamaan taas.