Oma vointi alkaa kyllä huononemaan aika vauhdilla. Ihme hyvätuulinen olen kuitenkin omasta mielestä pysynyt. En sitten voi puhua mieheni puolesta. Mutta kieltämättä olo on sellainen että mietin miten ihmeessä mun pitäisi jaksaa vielä (toivon mukaan) ainakin 14 viikkoa!?! Tällä hetkellä jostain syystä huoli on suuri että kai pienet jaksavat viikolle 25 asti, ehkä koska ollaan niin lähellä sitä tärkeetä virstanpylvästä. Sen jälkeen siis vauvoja hoivataan vaikka syntyisivät niin vähillä viikoilla. Ennen sitä ei tehdä mitään.
Selkä on nyt pari päivää särkenyt ihan kauheesti! Mitenkään ei ole hyvvä olla, ei istuen, seisoen eikä maaten. Olo on samanlainen kun on loppuvaiheessa ollut aiemmissa raskauksissani. Onneksi tässä on paljon jota odottaa tulevina viikkoina/kuukausina. Joten aika menee kai nopeasti :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti