Tänään on päivä kun en haluaisi olla äiti. En jaksa millään! En jaksa yhtäkään kitinää, yhtäkään tappelua poikien kesken, en jaksa tätä taloa ja hekvetin sotkua! Haluan olla sinkku, laiha, käyny edellisenä iltana kavereiden kaa baarissa ja tänä aamuna potea krapulaa ja nukkua puoleen päivään asti, loput päivästä viettäen sohvalla viltin alla, syöden take away ruokaa ja karkkia, kattoa elokuvaa ja viestitellä kavereiden kanssa eilis illan tapahtumista.
Mä en jaksa stressata lääkityksiä, sose syöntejä, nenämahaletkuja, mahdollisia peg nappeja.
En jaksa poikaa joka pissaa tahalteen housuihin mielenosoituksena ja sitten vmäinen virne kasvoillaan ilmoittaa "mammaa pissasin housuihin taas."
En jaksa olla erotuomari tappeluissa kun jatkuvasti kuuluu mammaaa tuo otti minun lelu! Tai hän löi mua mamma nyt mä lyön takaisin.
En jaksa tehdä ruokaa, en jaksa vaihtaa yhtäkään vaippaa enään, en jaksa jatkuvasti stressata että tulemme kipeeksi, en jaksa päivittäin pestä pyykkiä, tai tyhjentää tiskikoneen. En jaksa niitä helvetin banaanikärpäsiä mistä emme pääse eroon keittiöstä koska jatkuvasti siellä on tiskiä kun ei ehdi siivota keittiötä samalla vauhdilla kun sinne kasaantuu tavaraa.
Tänään olen ihan paska mutsi kun ei vaan kiinnosta!
Joo, mullakin on tälläisiä päiviä joskus kun mietin että miksi kaikkeen tähän ryhdyin.
Mutta sitten kun on edes hetki rauhaa katselen lapsiani ja tiedän tasan tarkkaan miksi. Elämäni ei olisi mitään ilman heitä, se olisi sitä samaa vanhaa tylsää päivästä toiseen. Tällä hetkellä päivät menevät aina saman kaavan mukaan mutta mikään päivä ei ole samanlainen kun toinen. Jokaisessa päivässä on jotain uutta, uusi sana tai lause, uusi hammas, uusi tapa liikkua.
Yksi päivä meillä voi olla tappelua ja kirkumista aamusta iltaan, mutta seuraava taas voi olla pelkkiä halauksia ja minä rakastan sua sanomisia aamusta iltaan.
Huomenna on minun hemmottelupäivä, pääsen leikkaamaan hiukseni ja samalla ois tarkoitus tavata hyvä ystävä kenen kanssa ei olla tavattu varmaan puoleen vuoteen ja hemmottelun jälkeen suunnittelimme käydä kahdestaan syömässä. Kahdestaan!!!!!
Eiköhän sen jälkeen molemmilla on taas hiukan enemmän energiaa stressaaviin arkipäiviin.
Nauroin. Ihanasti kirjoitettu ja kuulostaa samalta kuin itse joskus mietin. Ei vaan jaksa ainaista suorittamista. Toivottavasti tänään päivä jo parempi ja kirjoittaminen helpotti olotilaa. -Monika-
VastaaPoistaIhan kuin oma olo tällä hetkellä! Ihan sanasta sanaan :) Oli pakko lukea miehelle ääneen, koska viimeisen viikon olen hokenut, että meille on pakko palkata kodinhoitaja, kun en ehdi lapsia hoitamaan niin kuin haluaisin vaan kaikki aika menee kodin hoitamiseen :D ja se oma aika, en edes muista mitä se on...
VastaaPoista-CamillaB