lauantai 23. heinäkuuta 2016

Terkkuja Liamilta

Moikka!


Mamma nyt on muutaman päivän jo jankuttanu että pitäis ne mun terveiset kirjottaa alas. Katsokaas kun tuo systeri sai kertoa edellisestä neuvolakäynnistä ja mä sitten vähän siitä suutuin ja mamma lupas että ens kerralla ois mun vuoro. Eli niin kun tällä kertaa, kun mehän käytiin nyt siinä 5 kk neuvolassa. Ja nyt se sit jankuttaa että niin miten olisi ne terveiset kohta.



Eli käytiin torstaina 5 kk neuvolassa. Ensiks oli systerin vuoro, ja voitteko uskoo! Se ei itkenyt yhtään! Ei edes kun nakupainoa otettiin. Ai niin pituutta kun ottivat niin itkihän se, mutta kyllä mä ymärrän. Ei se oo kivaa kun yks pitää päästä kiinni ja toinen vetää sun jalasta sua suoraksi! Me viihdytään jalat vähän kippurassa.
Sekä mamma että neukkutäti olivat niin tyytyväisiä Lillyn kasvusta. Painoa hänellä oli nyt 4720g (2835), pituutta 59 cm (48) ja pääkin on kasvanut vähän, 37,3 (33)cm oli nyt, eli kai hänellä on jotain korvien välissä. Hehhe! 
Neuvolatäti oli ihan innoissaan kun systeri oli mamman sylissä ja hymyili ja jutteli kovasti. Tuli jopa hiukan unohdettu olo kun mä istuin kaukalossa yksin, mutta mä katsoin kyllä etteivät unohda ja päästelin sellasia kovia kirkaisuja että muistivat jutella mullekin välillä. Oon kotona vähän seurannu että se joka pitää eniten meteliä saa nopeiten huomiota, ja oon opetellu kirkumaan. Mamma sanoo että kuullostan joltain kanarianlinnulta. 



No, sitten systeri ja mamma lähti jonnekkin muualle, puhuivat neukkutädin kaa että lääkärille, ja voitteko uskoa, se vaan jätti mut sinne! Ei sanonu heipat edes! 
Mutta sitten tuli toinenkin täti sinne auttamaan vähän mun mittojen otossa ja mä päätin charmata molemmat ihan täysin. Ei se oo niin vaikeeta, yrittää vaan näyttää vähän entistä pulskemmalta, hymyillä välillä, jutella paljon ja eihän siitä haittaakaan ollut että näyttelin mun päristelytaidot. Mutta sitten tuo neukkutäti alkoi koneella kirjottamaan ja mulle tuli tylsä, ilmoitin heti hänelle siitä asiasta kun hän käänsi selkänsä muapäin. 
Mamma ja systeri oli kauan poissa mutta vihdoin tulivat takasin, ja mamma laitto Lillyn hänen kaukaloonsa ja otti mut syliin! 
Kertoi sitten tädille että lääkäri oli puhdistanut vähän vaikkua Lillyn korvasta ja sitten niitä katsonut, eikä nähnyt mitään tulehdusta. 



Sitten puhuivat jostain rokotuksista,ja just kun mulle alkoi muistua mieleen että mitä se tarkoittaa oli mamma jo ottanut tiukan otteen mun jalasta ja täti pistänyt. Huusin niille, annoin kuulla mitä asiasta olen mieltä. 
Mutta mamma käänsi mut sylissä, ja täti pisti toiseenkin jalkaan. Ja tällä kertaa se kirveli ja poltti ihan kamalasti! Mamma lohdutti kun itkin ja sano että kyllä hän tietää että sattuu. No mä nyt vaan kysyn! Miksi sitten hän antaa niiden pistää jos tietää että sattuu?! 
Mamma puki sitten vaatteeni päälle ja arvasin että nyt on vihdoin ohi. Mamma laitto mut kaukaloon ja mulle tuli niin väsy että nukahdin heti. 
Hiukan epäreilua tämä käynti oli kun toi sisko ei saanut rokotuksia! Jotain ne puhu että ei ennen leikkausta ja sen jälkeenkin pitää odottaa kuukauden. 

Mamma sitten varasi taas uuden neuvolaajan mulle, Lillylle vasta sitten leikkauksen jälkeen. Ja varasi myös mun isoveljelle, sille kaikista isoin niistä. Jotain puhu että se pitää saada vesirokkorokotus, ennen kun menee päivähoitoon. Ja että sekä neukkutätiä että mammaa vähän jännittää että miten se tulee menemään kun viimeksikin oli niin kauhee show! Kyllä mä hei veli ymmärrän. Hulluja nää mammat on kun vie tädeille pistettäväksi! 

Neuvolan jälkeen kun tultiin kotiin saatiin ruokaa ja sitten nukuttiin molemmat piiitkät päikkärit. Enmä kyllä tajuu miks toi systeri oli niin väsynyt kun ei sitä pistetty, mutta mamma sano että korvien katselu oli ollut Lillylle rankkaa. Että hän oli rauhassa aina sylissä niin kauan kun hänelle ei tehty mitään mutta heti kun lääkäri tuli lähelle tai Lilly edes kuuli lääkärin äänen niin tyttö alkoi raivoomaan. Mamma kertoi pappalle että lääkäri oli kysynyt että "miten Lilly voi tietää" eli tietää että hän kohta taas katsoo korvat. Ja mamma oli vastannut että kyllä hän tietää, hän on kokenut niin paljon jo.



Illalla sitten mulla alkoi nuo pistokohdat tekemään paljon pipiä ja suutuin ja itkin paljon ja kovasti. Pappa oli hukannut Tristan-isoveljen fanttipehmo ja Tristan huusi sitä sängystään. Lilly huusi koska oli nälkä ja väsy. Meidän kodissa oli aika meteliä. Mutta Mamma antoi vähän maitoa, tai luulin sen olevan maitoa mutta se maistuikin tosi pahalle ja suutuin vielä enemmän. Mamma lohdutti ja lauloi ja sanoi että se auttaa hetken päästä, sain maitoa päälle jotta paha maku meni pois suusta. Sitten Lillykin sai lääkkeensä ja maito ja pääsi laatikkoonsa nukkumaan. Pappa löysi vihdoin Tristanin fantti keittiösohvan alta ja velikin rauhoittui heti.  Kohta ei tehnytkään enään niin pipi mun jaloissa ja pystyin itsekin nukahtamaan.

Tästä tuli nyt vähän pidemmät terveiset kun mitä mun systeri kertoi, mutta kun mulla aina juttuja riittää.

Iloisia terveisiä
Liam


Ai mamma vielä täällä muistuttaa että ne minunkin mitat saa mainita. Mäkin olen kasvanut kunnolla. Mittani ovat nyt 8100g (3120) , 66,5 cm pitkä (49) ja pää 41,6cm (33). Mamma on ihan rakastunut mun paksuihin sääriin ja pyöreään kaljuun päähän. Pappa keksi tässä yksi päivä että näytän Kekkoselta, joku vanha presidetti,mikä se nyt sitten on. En mä tajuu miten mä voin näyttää joltain muulta kun itseltäni.




6 kommenttia:

  1. Kivasti kirjoitettu :) Hienot mitat lapsilla enkä minäkään tykkäisi rokotuksista (tai meidän esikoinen ainakaan). -M-

    VastaaPoista
  2. Liam gulle <3 och Lilly också givetvis<3
    Kramar till er alla från Malax

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

On opettajia...ja sitten on OPETTAJIA

Viikko sitten tapasin lapsuudenystäväni ketä en ole 8 vuoteen nähnyt, mutta niin kun aina niin juttu luisti yhtä hyvin kun ennen ja ihan kui...