keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Terveisiä Lillyltä


Moikka

Me olemme 4kk vanhoja jo, niin ja muutama päivä vielä siihen päälle. Aika on mennyt todella nopeasti, ja paljon on tässä lyhyessä ajassa tapahtunut. Tai no, minun elämässäni, ei niin paljon veljeni elämässä. 

Me käytiin eilen 4kk neuvolassa. Lääkäri oli paikalla. Charmasimme molemmat hänet täysin vaikka myös vuorotellen hiukan raivosimme. Minä aina huudan ja itken kovasti kun pitää nakupellenä olla, kylmähän tulee ja olen tyttö enkä halua olla ilman vaatteita. 
Lääkärin kysyi jos voisin väläyttää hänelle hymyn, hetken pohdin asiaa ja katselin hänet tarkasti, mutta päätin että turvassa mamman sylissä uskallan. Ja väläytin kunnon hymyn niin että neuvolatätikin päästi onnellisen kikatuksen. Mamma usein sanoo että Lilly hymyt vieraille ihmisille ovat harvinaisia jos hymyilen jollekin siitä pitää olla otettu. 
Ottivat meidän painot, pituudet ja pään ympärykset. Tuo veikka on melkein 10 cm pitempi kun minä. Minä kasvan kuulemma -10 käyrällä, mutta ovat tyytyväisenä kunhan suunta on ylöspäin eikä alaspäin. Mamma nauroi että ehkä olen rikkonut 5 kg rajan sitten kun olen puoli vuotta vanha. 
Tuo veikka on taas kasvanut hurjasti mutta tarkkaa painoa eivät saaneet otettua kun hän raivo ja riehui vaalla niin että ei pysynyt sen päällä edes. Kauhee draamaking. Hän on aika paksukainen mun mielestä. Jalat ovat niin pulleat että hän näyttää michelinukolta, tai niin mamma sanoo. Neuvolatäti kysyi mammalta jos Liam kasvaa samalla tavalla kun isoveikka Tristan ja mamma nauroi ja sanoi että siltä vähän näyttää. 
Liam kyllä syö kaueesti mun mielestä. Itse en oikeen enään jaksa syödä, mutta onneks mulla on tuo taikaletku, vaikka se epämukava onkin niin kolmen tunnin välein se täyttää masuni maidolla. 

Mamma sanoo että alan olemaan oma iloinen itseni taas. Vieläkään en tykkää kun vaippaa vaihdetaan ja annan sen kyllä kuulua, mutta kun puhdas vaippa on päällä ja saan tutin suuhun niin rauhoitun jo hiukan. 

Mamma ja Tristan hassuttelivat muuten minulle ja Liamille toissa päivänä, lauloivat ja tekivät jotain liikkeitä laulujen tahdissakin. Minä hymyilin koko ajan kun se oli niin kivaa. Tuo veikka ei oikeen tiennyt mitä ajatella ja tujotti heitä vain ihan hämmästyneenä. 




Nyt kuulemma olisi taas vaipanvaihdon aika, mamma sanoo että haisen pahalle, ja sitten mennään taas ulos kun on niin hieno ilma. 

Iloisin terveisin Lilly

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

On opettajia...ja sitten on OPETTAJIA

Viikko sitten tapasin lapsuudenystäväni ketä en ole 8 vuoteen nähnyt, mutta niin kun aina niin juttu luisti yhtä hyvin kun ennen ja ihan kui...