tiistai 31. maaliskuuta 2020

karanteenipäiväkirja vol kaksi

Niin kuin arvelin niin päivityksiä ei ole tullut mitenkään päivittäin. :D

Tässä on mitä ollaan viime postauksesta tehty, toivon mukaan annetaan vinkkejä teille muillekin...

Olemme aloittaneet muutama aamu kaura-teeleivillä munavoilla. Aivan rauhassa, ihana mieli heti aamusta kun saa vastaleivottua leipää. lapset tykkää kovasti ja ne on niin helppoja tehdä että ei muakaan haittaa aloittaa aamu leipomalla. :) Samalla kun leivät ovat uunissa niin munat keittyvät. 



Aamupalan jälkeen tehdään kouluhommat pois alta. Yhteen putkeen. Välillä minulla on vain esikoinen ja kaksoset pöydän ääressä ja välillä sitten kaikki viisi lasta. Tunnen itseni superäidiksi kun hallitsen hommat vaikka pöydässä on 5 hyvin eri-ikäistä lasta.



Sitten on lounaan aika ja lounaan jälkeen usein askartelemme jotain tai sitten menemme koko perhe ulos jos sää on sen mukainen. Meillä kun ei vaan voida lähteä ulkoilemaan kunhan ei sada vaan meidän pitää huomioida sellaiset asiat kuin kylmyys ja tuuli myös. Ja viime aikoina vaikka onkin ollut ihanan aurinkoista niin usein kuitenkin tuulee kovasti ja on sen takia kovin kylmä.






Tällä hetkellä kun ulkoilemme bongailemme kevätmerkkejä, ja olen tänään tehnyt kuvan meidän ympäristöstä johon tulemme liimaamaan niitä kevätmerkkejä mitä näemme. 





Ollaan pelattu lisää.


Luettu paljon kirjoja. Kuunnelleet ja luettu lukulumosta (tai ruotsinkielinen polyglutt) kirjoja.



Tanssineet ja oppineet uusia tansseja. Tästä ystävääiti vinkkasi ja lapset tykkäsi kovasti. Ja tanssivat mukana kaksi kertaa putkeen eli sain melkein 30 min hengähdys tauon yksi päivä. 😅



Lopuksi tsemppibiisi tähän karanteeniaikaan... :D




perjantai 20. maaliskuuta 2020

Karanteenipäiväkirja


Päätin kokeilla tätä, en voi luvata onnistunko tai jaksanko. Mutta just nyt tuntuu hyvältä taas vähän kirjoittaa jotta jaksaisin paremmin ja samalla ehkä voin antaa jotain vinkkejä muille mitä keksiä lasten kanssa tekemistä näinä päivinä.

Tässä tulee siis karanteenipäiväkirjani!

Uusille lukijoille tiedoksi. meidän talossa on 5 lasta iältään 8 v, 7 v, 5 v ja 4 v kaksoset.
4 poikaa, 1 tyttö. 
Tyttö on nuorin porukasta.
Yhdellä lapsella todettu asperger ja lievä adhd.
Toisella lapsella olemme monta vuotta jo epäilleet ADHDta ja sitä nyt parhaimmillaan tutkitaan, jo olemme saaneet kuulla että pisteet selvästi täyttyy mutta diagnoosia ei vielä ole. 
Kahdella lapsella on synnynnäinen sydänvika. 7 vuotiaan aortan koarktaatio on korjattu 2,5 vuoden iässä ja käy kerran vuodessa kontrollissa, näyttää aika hyvältä tilanne. 
Tytöllä on vaikea sydänvika, HLHS ja on nyt käynyt läpi 4 sydänleikkausta ja hänellä on yksikammioinen verenkierto. Tytöllä lisäksi spastinen hemiplegia, ylimääräistä lihasjännitystä oikealla kehopuoliskolla ja vasemmassa nilkassa lihasheikkoutta. Nämä kahdesta eri aivoinfarktista, toinen tullut sikiöaikana luultavasti ja toinen tullut ekan leikkauksen yhteydessä.

Eli tässä pähkinäkuoressa.
Lapset ovat olleet hoidossa, esikoulussa ja koulussa arkipäivisin, tyttö vain 3 kertaa viikossa jotta jaksaa.
Itse olen tytön omaishoitaja joka on kovasti yrittänyt valmistua lähihoitajaksi tässä kevään aikana mutta siirtyy eteenpäin koko ajan koska olemme sairastelleet niin paljon. 

Ja nyt iski korona. Vedin pois lapset koulusta ja päiväkodista jo viime viikolla. Kaikin tavoin yritämme ettei tytär tätä tautia saisi. 

Joten, poika kotikoulussa ja päivittäin pitää kaikille lapsille kehittää puuhaa ja koko perheen tehtäviä että jaksavat olla yhdessä koska muuten meillä on hyvin monta räjähdysherkkää tilannetta, ottavat helposti yhteen ja menee kovaksikin tappeluksi. 

Olen kysynyt lapsilta mitä haluaisivat tehdä tänä aikana kun olemme kaikki yhdessä, sisällä ja ulkona ja jokainen on saanut esittää toivomuksia. Minä ja mieheni olemme myös laittaneet toiveita listaan.
Yhdessä lasten kanssa olemme myös pohtineet puuhatehtäviä mitä tehdä. 
Ja kirjoitan nyt tähän mitä olemme tähän asti puuhailleet yhdessä.

Aloitin tekemällä päiväjärjestyksen. Tahalleen jätin kelloajat pois, menemme päivän kanssa sitä myötä milloin heräämme, esikoinen nousee usein jo 6lta, me muut 7-8 aikaan, Lilly saa nukkua 9ään asti. Nukkumaan menevät kolme vanhinta klo 19, liam heti heidän perään ja Lilly sitten kun kaikki pojat nukkuu,
meidän päiväjärjestys näyttää tältä:
Aamupalaa
Koulu/Ulos
Lounas
Koulu/Ulos/Askartelua
Välipala
Ulos/Pelejä sisällä
pieni välipala
Leikki/Lukemista/Tv
Päivällinen
Buu-klubben (areenasta)
Nukkumaan


Meidän päiväjärjestys on tähän asti aika hyvin pitänyt paikkansa.
Sillä välin kun esikoinen tekee koulutehtäviä heti aamupalan jälkeen niin pyrin saamaan 7 v ja 5 v ulos pihalle, jotta hän pystyy keskittymään tehtäviin. Vahdin heitä olkkarin ikkunasta ja samalla kun ohjaan/valvon esikoisen koulujuttuja ruokapöydässä ja seuraan kaksosten puuhia.

Askartelu on mieluista puuhaa sekä minun että lasten mielestä, siinä menee helposti parikin tuntia, ja saa ajan menemään ilman tappeluita. Askartelulla tarkoitan kyllä kaikkia puuhia mitä voimme pöydän ääressä tehdä. 
Tässä sitä mitä olemme tähän asti tehneet:
- tulostin monen monta värityskuvaa www.supercoloring.com sivulta, saivat itse valita mitä halusivat että tulostaa.


-Teimme koronaviruksia, valmistin yhden malliksi samalla kun poika teki koulutehtävät ja leikkasin valmiiksi monta "piikkiä" niille, Sitten saivat itse tehdä ympyröitä ja leikata ja liimata. Oli kaikille mieluista puuhaa. :) Ja samalla tämä projekti auttoi vähän lievittämään lasten pelkoa virusta kohtaan.
-hamahelmiä ja  rakennussarjoja tehtiin yksi päivä

-500 palan palapeli kootiin koko perheen voimin
-tehty pitkiä kävelylenkkejä koko perheen voimin, hyvä muistaa vesipullot tai ehkä jopa pikku eväät
-ulkoiltu omalla pihalla



-eilen leivoin korvapuusteja ja tein lasten kanssa metsälenkin , piknikillä, ja kiivettiin isolle kalliolle katsomaan maisemia. Pikkasen kyllä pelotti jos törmätään kääremisiin.
- Pelattu seurapelejä, varsinkin tietovisat ovat nyt iso hitti. Sekä korttipelit missä kerätään perheitä.
Jouluksi ostin tälläisen Astrid Lindgrenin visailupeli ja tämä varsinkin on meillä todella suosittu. Olisi kivaa jos samanlainen löytyisi Tove Janssonista ja muumeista. :)

Tvtä ollaan hyvin vähän katsottu, videopelejä ei olla vielä kertaakaan pelattu, tosin meillä niitä muutenkin pelataan aika vähän, mutta se lukee kyllä meidän listalla mitä lapset haluaisi tehdä. No, säästetän se kovin sateiselle päivälle. 

Pääasia tässä olen huomannut että kaksi päivää putkeen ei voi tehdä sama asia, silloin kiinnostus ei pysy yllä.

(Voin myös todeta että päivittäin en tule päivittämään tätä mun päiväkirjaa koska tämä yksi postaus vei taas 3 päivää tehdä. )

Tsemppiä kaikille näissä rankoissa ajoissa, tukekaamme toinen toistamme, ja annetaan vinkkejä miten jaksaa läpi karanteeni ajan.
Muistakaa pestä kädet <3

torstai 5. maaliskuuta 2020

Uusi vuosi

Pitkästä aikaa taas kirjoittelen. 

Meidän sairastelut jatkuvat vaan, vieläkin. Ei tähän tunnu loppua näkyvän. Saatin joulun olla terveitä niin kun toivoinkin, mutta sen jälkeen ei ole monta tervettä päivää ollut. On ollut perus normi pikkuflunssaa, mutta on myös ollut kahdesti angiina peräkkäin koko perheellä. Koiralla kynsi katkennut kokonaan eli eläinlääkäri juttu, miehellä meni selkä ja oli 2-3 viikkoa saikulla sen takia ja vanhimmalla pojalla kyynärpään nivel pois paikoiltaan eli tuli leikkaus ja kipsi neljäksi viikoksi. 
Kalenteri on myös ollut täynnä erillaisia normi lääkärikäyntejä, neuvolakäyntejä, lillyn fysioterapiat, koulu ja päiväkotitapaamisia, ja mun keikkavurooja sekä vertaistukivalmennus mihin olin ilmoittautunut mukaan ja innolla odotin. 
Suurin osa näistä olen joutunut perumaan, osan saanut siirrettyä. 
Minulla on vieläkin minun työssäoppimispävät käymättä, en ole edes yrittänyt saada ne kalenteriin kun jatkuvasti joudun perumaan myös ne muutamat keikkavuorot mitä minulla ois. En kestä sitä koulustressiä juuri nyt. 
Juuri nyt meillä on jälleen menossa joku ärhkkämpi flunssa päällä, itse veikkaan kyllä rs virusta, lillyn ja liamin yskät kuullostaa siltä. 

Vatsatauti enään puuttuu, sellainen joka käy läpi koko perheen, ja sekin aivan sata varmasti kohat tulee. En yritä maalata piruja seinälle, se on meillä joka vuosi ainakin kerran, yritän enemmän valmistautua henkisesti kaikkeen mitä voi vielä tulla. 

Coronavirus pelottaa aivan sairaan paljon!!
Mutta samalla yritän ajatella että ehkä se tuo mukanaan jotain hyvää. Sen että ehkä ihmiset huolehtisi käsihygieniastaan vähän paremmin nyt. Ja toiveena on että nää muutkin taudit tästä helpottuisi nopeasti. 

Kyllä mä tiesin että päiväkoti kun alkaa niin tulemme sairastelemaan enemmän, mutta en kyllä näin paljon voinut uskoa!

no jotain hyvääkin tässä välissä. 

Lilly sai tiistaina uuden potan apuvälinekeskuksesta jotta hänellä olisi helpompi usklataa mennä siihen. Heti seuraavana päivänä tuli monta pisua sekä kakat pottaan, mutta nyt sitten taas ei suostu. Toisaalta näin lilly on jokainen asia opetellut, kun yksi päivä jotain osaa niin sen jälkeen hän ottaa muutama viikko tekemättä sitä asiaa ollenkaan enään ja vaan prosessoi tätä uutta asiaa pään sisällä. Sitten taas jatkaa siitä mistä jäi. Eli en stressaa tuota potta asiaa vieläkään ettei vaan sitten tule se vaihe ettei todellakaan halua!
Ollaan vihdoin saatu hänelle kaikki vaipat kunnalta, housuvaippoja päiväsaikaan ja teippareita yöksi. 
Saatiin muuten kaksi pottaa, toinen meni päiväkotiin että hänellä oisi tismalleen samanlainen siellä jotta harjoittelu ehkä olisi helpompi. Samalla kun haettiin potta vietiin seisomateline ja dallari takaisin. 

Hain myös uuden vammaistuen hänelle, viimeksi saimme 2 vuodeksi putkeen, ja oli ihanaa kun ei jatkuvasti tarvinnut hakea. Nyt saimme 3 kuukaudeksi! Koska kuntoutuskäynti on tulossa ja sitten sen jälkeen täytyy uudestaan hakea. Mä en voi ymmärtää miksi minun täytyy kokonaan uudestaan hakea, eikö se voisi vaan riittää laittaa pelkästään se uusin teksti neurologilta sitten sinne kelalle ja jatkaisivat automaattisesti tukea. 

Mitä muuta. 
Meidän esikoiselle olen nyt myös hakenut uudestaan omaishoidon tukea. viime vuonna emme sitä saaneet,en valituksenkaan jälkeen ja syyt miksi emme saaneet olivat aivan väärät perusteet. Joten nyt saimme uuden lääkärilausunnon missä jopa lukee että se oisi suositeltavaa että saisin sen, mutta katsotaan nyt mitä päättävät tällä kertaa. 
Olen myös hakenut LAKU kuntoutukseen, toivon että päästäisiin mukaan ja että se onnistuu ruotsinkielellä.
Vammaistukea olen myös hakenut esikoiselle taas. Sitäkin odottaessa mitä päättävät.

Meidän tosiksi vanhin tutkitaan tällä hetkellä ADHDn kannalta. Mitä minä olen jo hänen ollessaan hyvin pieni epäillyt. Ja nyt sain jo tietää että pisteet kyllä sitä tukee hyvin paljon mutta diagnoosia odotellaan vielä että ovat myös esikoulussa käyneet ja puhuneet siellä opettajienkin kanssa. Mikä on omasta mielestä hyvä, etteivät liian hepposesti anna diagnoosia vaan kunnolla tutkivat. Ei meidän lapsi muutu mikskään oli diagnoosia tai ei mutta me voimme toivon mukaan helpottaa hänen elämää ja ymmärtää häntä paremmin. 


Olen tällä hetkellä aika kiukkuine ja väsynyt vaan kaiken sairastelun takia. Olemme mieheni kanssa varanneet matkan krakovaan toukokuussa, saimme lapsiasiat järjestetty, ja löydettiin edullinen matka muutamaksi päiväksi. Vietämme 10 vuotta yhdessäoloa toukokuun lopussa jotein tuntui hyvältä hetkeltä lähteä kun emme koskaan millekään häämatkalle päässeet, ja lillyn leikkaukset ovat ohi tällä kertaa. Tarvitaan tää matka, tää yhdessäolo toisessa maassa missä oikeesti voi sitten heittää pois ne ajatukset meidän stressistä, toivon mukaan.  Olemme odottaneet tätä kuin kuuta nousevaa, itse lukenut kaiken mahdollisen krakovasta ja sen ympäristöstä ja mieheni katsoo youtubesta ruokavideoita mitä kaikkea siellä voi ja kannattaa syödä. Mutta sitten iski corona ja suoraan sanottuna mä en tiedä uskallanko matkustaa.
Jos meidän perheessä kaikki olisi perusterveitä niin miettisin kuitenkin kaksi kertaa mutta nyt kun meidän perheessä kaikki ei sitä ole niin en tiedä miten toimia. 
Tällä hetkellä mennään päivä kerrallaan, ja luetaan uutisia. Ehkä se ei ole meidän päätettävissä edes sitten kun sen aika koittaa, ehkä homma on rauhoittunut ( wishful thinking) tai ehkä on matkustuskielto päällä. Päivä kerrallaan. 




On opettajia...ja sitten on OPETTAJIA

Viikko sitten tapasin lapsuudenystäväni ketä en ole 8 vuoteen nähnyt, mutta niin kun aina niin juttu luisti yhtä hyvin kun ennen ja ihan kui...