MRI päivä

Vihdoin olemme täällä!!!

Kyllä nämä viimeiset kaksi viikkoa oli jännittävää aikaa kun emme tienneet päästäänkä terveenä tänne tai ei ja monta eri tapaa olemme saaneet toimia jotta neiti vain ei sairastuisi. 

Pari viikkoa sitten esikoinen oksensi yhden yön ja olin varma että jaaah, nyt tuli vatsatauti taloon. Mutta se jäi häneen eikä kukaan muu sairastunut.
Kun viikko siitä oli mennyt minulle tuli torstaii iltana vähän kurkkukipua ja ajattelin että hiivatti, nyt sitten minä sairastuin kun aamulla annoin ajatella, että ei ole enään monta päivää niin ollaan jo maalissa, eikä kukaan lapsista ole kipeä.
Perjantaina keskellä päivää en pystynyt enään nielemään ilman kipua, äitini otti Lillyn yöksi ja pitikin hänet maanantaille asti.
Lauantaina yritin mennä päivystykseen koska olin syönyt viimeksi perjantain aamulla, minulla oli kuumetta mitä minulla ei koskaan ole ja olo kurkussa vaan oli pahentunut. Hoitaja vastaanotossa totesi että voidaan ottaa nieluviljely mutta saat tulokset vasta maanantaina omalta terveyskeskukselta. Lääkäriin en päässyt sillä hoitajan mukaan minulla on vain ärhäkkä flunssa. Migreeniä alkoi myös tulemaan joten päätin etten jaksa istua tuntikaupalla päivystyksessä, vaan menen maanantaina ottamaan sen viljelyn omassa terveyskeskuksessa.
En päässyt niin pitkälle vaan sunnuntaina mun oli pakko mennä yksityiselle kun en kestänyt enään. Onneksi menin, crp 132 ja streptokokki A siellä lymyili niin kun olin epäillytkin. 

Maanantaina lähetin esikoisen nieluviljeluun vaikka olikin oireeton mutta hänellä oli yhden päivän oksentamisen jälkeen ollut kurkku kipeä ja ääni oli vielä käheä vaikka kivuton eikä mitään näkyviä merkkejä tulehduksesta kurkussa. (esikoisen olin myös ottanut mukaan päivystykseen lauantaina koska sillon epäilin jo että ehkä hänellä on oireeton angiina päällä. Olisi hoitaja siellä vaan kuunnellut minua eikä heti leimannut hysteeriseksi äidiksi normaalista flunssasta ) Positiivinen vastaus saatiin hänelle eilen joten eilen meni sitten isi ja loput pojat viljelyyn ja heidän tulokset tulee huomenna. 

Isi ei olisi päässyt mukaan tytön kanssa tänään kun emme tiedä hänen vastaus. Onneksi sain lääkkeet jo sunnuntaina ja ehdin jo sinä päivänä ottaa ekat kaksi annosta jotta oireet helpottuivat enkä tartuta enään, että pääsin tytön mukaan.

Jännä ilta oli vielä eilen kun selvittelin että miten voidaanko edes tulla. Lillyllä ei mitään oireita mutta hänestä ei ole vielä viljelyäkään otettu. Sain ohjeet mitata eilen kuumetta hänellä illalla ja tänään aamulla katsoa kurkkuun ja seurata nielemisvaikeutta. mutta hän veti eilen ranskalaisia ja nakkeja naamaan kovalla nälällä ja isoveljen synttärikakku samalla vauhdilla, aamulla meni puolet tripistä ilman ongelmaa eikä mitään lämpöilyäkään ole ollut.

Tänne Leikoon siis päästiin tänä aamuna klo 7:30.

En pääsyt mukaan saattamaan toimenpidehuoneeseen enkä heräämöön  angingan takia, mutta sen ymmärrän täysin ja on ihan ok.

Päästiin pukemaan hienot uudet sairaala vaatteet Lillyle, ai että tykkään uusista kuoseista ja tyttökin oli omasta mielestään niin hieno että piti vähän peilailla itseään.

Saatiin rannekkeet hänelle molempiin käsiin jotka mamma sai laittaa ja sitten lilly sai laittaa omat rannekkeet myös lohikäärmeelle molempiin käsiin.

Kun sängyssä odotimme että rauhoittava aine vaikuttaisi meillä kävi sairaalaklovni käymässä, joka onneksi puhui ruotsia. Hänen possu puhalteli saippuakuplia Lillylle. ja vaikka Lilly ei sanonut sanaakaan kun klovni oli siinä niin muutama hymy näkyi tutin takana. Heti kun klovni lähti hän kertoi miten paljon hän tykkäsi klovnista ja possusta joka pieri. :D

Nän sumea alkoi varmaan olo olemaan tytöllä esilääkityksestä, kuin kuva on. 

Herra klovni tuli hetken päästä takaisin, onneksi, sillä hänen kanssaan Lilly lähti ongelmitta mukaan, samalla kun klovni soitti musiikkia hänelle pienellä positiivilla. Ja klovni kysyi jos Lilly näkisi hänestä unta kun hän lentää Lillyn lohikäärmeellä kiinaan. 

Siis nämä klovnit. miten ne helpottaakin sekä lapsen että vanhemman oloa. Toki Lillykin ensin mietti mikä tuo on, mutta onneks olimme juuri ennen nähneet hänet käytävällä ja sanoin Lillylle "katso lilly tuossa on klovni näetkö". Muuten olisi kyllä voinut mennä samalla tavalla kun Ville Vikingin kanssa laivalla, kun hän yllättäen tuli nurkan takana ja neiti pelästyi ja alkoi hysteerisesti itkemään. Toisaalta Ville Viking ei puhu, ja tämä herra puhui ruotsia. 

Kun Lilly lähti toimenpiteeseen, minä vein tavarat vuodeosastolle Vuori meidän omaan huoneeseen ja lähdin sitten aamupalalle kahvilaan. Kokosin itselleni valmiiksi ison salaatin lounaaksi ja sen jälkeen lähdin pienelle kävelylle kauppaan ja rantaan ennen kun palasin takaisin meidän huoneeseen. Ihanaa kun täällä on tutut hoitajat lastenklinikan K4 osastolta jotka kyselevät Lillyn kuulumisia tästä vuodesta kun emme ole nähneet. Muisti jopa että hänellä on kaksoisveli. Tuntuu heti paremmalta tulla ja että täällä meistä huolehditaan.

Nyt vain sitten odottelen meidän neidin paluuta ja toivon että kaikki on mennyt hyvin. Nyt hän on ollut kolme ja puoli tuntia poissa, muutama tunti sanoivat että siinä menee.